Sanoilla mikrobi, bakteeri ja virus on ikävä kaiku, ja moni yhdistää ne mielessään ensimmäisenä vatsatautiin, influenssaan ja tulehduksiin. Kuitenkin jokaisessa meissä on miljoonittain mikrobeja, jotka muodostavat niin kutsutun kehon mikrobiomin, ja ongelmaksi ne muodostuvat vasta, kun niiden keskinäinen tasapaino häiriintyy. Päivittäiset valintamme vaikuttavat osaltaan siihen, suojelemmeko tai häiritsemmekö tätä tasapainoa, ja näihin valintoihin liittyy olennaisena osana myös ihonhoito.
Nykyään tiedetään, että kehossamme on moninkertainen määrä mikrobisoluja ihmissoluihin verrattuna. Kiinnittyessään ihmissoluihin nämä mikrobisolut kommunikoivat sen kanssa ja vaikuttavat sen toimintaan. Samoin suoliston mikrobit keskustelevat ihon mikrobien kanssa verenkierron välityksellä – ja myös toisinpäin! Näin ollen se, mitä laitamme suuhumme, vaikuttaa loogisesti ihon kuntoon, mutta näiden uusimpien tutkimusten mukaan myös se, mitä laitamme ihollemme, vaikuttaa jossain määrin suoliston kuntoon!
Yksi parhaista keinoista hyvän mikrobitasapainon suojelemiseksi ja kehittämiseksi on ehkä hiukan yllättävä: vietä aikaa metsässä! Kyllä, kaikkien mieltä hoitavien ja stressiä poistavien ominaisuuksien lisäksi metsä auttaa tukemaan kehon mikrobiomia, koska siellä on valtavat määrät niin sanotusti hyviä, kilttejä mikrobeja. Lisäksi kannattaa suosia puhdasta, mahdollisuuksien mukaan mielellään myös luomutuotettua ja monipuolista ruokaa, erityisesti kasviksia, jotta kehoomme pääsisi mahdollisimman vähän turhia kemikaaleja. Myös esimerkiksi kodin siivousaineilla ja -välineillä on merkitystä: tarvitaanko kotioloissa ainakaan muulloin kuin noroviruksen jyllätessä voimakkaasti desinfioivia puhdistusaineita, vai voisiko pöydän tai pölyjen pyyhkimiseen riittääkin ihan vedellä kostutettu siivousrätti?
Toki myös ihonhoitotuotteilla on merkitystä, eli vähiten kehon mikrobiomia häiritsevät tuotteet, joissa ei ole haitallisia kemikaaleja ja esimerkiksi turhan peseviä tensidejä varsinkin, kun Suomessa vesi on pehmeää ja iho ja hiukset saadaan puhtaiksi usein vähemmälläkin pesevien ainesosien käytöllä. Tästäkin näkökulmasta on siis järkevää puhdistaa iho pääasiassa vain kerran päivässä ja silloinkin riittävän hellävaraisesti, ei voimakkaasti vaahtovilla tuotteilla.
Ehkä joitakuita hiukan yllättää tieto siitä, että myöskään liian kliiniset aineosat, kuten silikonit ja mineraaliöljyt, eivät ole iholle mikrobiominkaan kannalta hyväksi. Vaikka ne eivät juuri allergisoi, ne voivat kliinisyydellään häiritä mikrobitasapainoa, jolloin iholla itse asiassa saattaakin ottaa vallan jokin aggressiviinen, ihotulehduksia aiheuttava mikrobikanta! Mikrobiomin kannalta kasviöljyt ja -uutteet ovatkin perusvoiteita parempi vaihtoehto. Tässäpä jälleen yksi hyvä syy käyttää luonnonkosmetiikkaa!
Blogijutun pohjana on käytetty estenomi Maria Varonin Mikä on mikrobiomi? -luentoa. Huhtikuussa Johanna ja Milja jatkavat teoriaopintoja Laurea-ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa Johdatus kosmetiikan kemiaan.
